Tunkeilija ja 4 vinkkiä turvallisempaan asumiseen

Vietimme illan viimeisiä tunteja olohuoneessa. Ulkona oli jo pilkkopimeää, laitoimme elokuvan pyörimään ja tunnelma oli ihanan rauhallinen. Kynttilät lepattivat hämärässä, kuu näkyi ikkunasti ja vilttien alla oli lämmin. En olisi uskonut käyttäväni villasukkia rannikolla, mutta talvisin ei vain voi olla ilman kun marmorilattiat on niin kylmiä.

Havahduimme yhtäkkiä kesken elokuvan siihen, että keittiön suunnalta alkoi kuulua kummallista ääntä. Olimme juuri alkaneet tottua erinäisiin uuden kodin ääniin, mutta tämä oli jotain ihan uutta.

Elokuva äänettömälle. Pakko tarkistaa.

Sydän tykyttäen tepsuttelin varovasti keittiön ovelle ja räppäsin valot päälle samalla kun mieheni odotti valppaana tilanneraporttia. Ääni loppui yllättäen ja hämmennyin paikoilleni. Kaikki kodinkoneet olivat pois päältä eikä mitään kuulunut enää mistään. Laitoin valot pois päältä ja palasin lämpimän viltin alle olohuoneeseen. Ehkei se ollut mitään, ajattelin.

Kohta ääni alkoi kuitenkin kuulua uudelleen. Elokuva uudelleen äänettömälle. Pakko selvittää alkulähde..!

Nyt hiippailimme molemmat hiljaa keittiön ovelle. Ääni jatkui. Rapinaa. Rapinaa keittiössä. Kylmät väreet kulki pitkin selkää.

"Se on siellä MUOVEISSA..! Siellä muoveissa on JOTAIN..!" kuiskasin hätääntyneenä kynttilänvalossa ja katsoin miestäni inhotuksen ja hämmennyksen sekaisin tuntein. Mieheni siirtyi rohkean suojelijan elkein eteeni keittiöön, laittoi valot päälle ja alkoi tuuppia kierrätykseen menevää pahvi- ja muovipinoa. Olin jähmettyneenä keittiön toisessa nurkassa ja näin yhtäkkiä liikettä!

KAROLIINA ESPANJASSA HIIRI.jpeg

"Häntä! Häntä! Häntä!" huusin kuin kuka tahansa pienjyrsijöitä kammoksuva rouvaihminen ja osoitin jäykkänä sormellani keittiön liukuoven suuntaan. "Tuolla! Tuolla!" jatkoin ja ihmettelin minne se yhtäkkiä katosi kuin tuhkana ilmaan. Ohut naruhäntä vilahti seinään uppoavan liukuoven vierestä rakenteisiin.

Mieheni tutki päättäväisenä vielä taskulampulla liukuoven rakenteita ja totesi tyynesti, että hiiriloukku on lisättävä ostoslistaan. Tultiin illan pimeinä tunteina myös lopputulokseen, että nopeutetaan kierrätysaikataulua. Nostettiin vielä kierrätykseen menevät muovit ja pahvit kassiin ja lattialta pois.

"Meidänhän pitää nimetä se hiiri..!" mieheni mietti.

"Mitä?! En halua nimetä mitään, mikä on tarkoitus tappaa..!" kauhistuin.

"No... Nimetään se sellaiseksi, mikä halutaan tappaa. Se voi olla vaikka Hitler. Hitler -hiiri! Eikö?" mieheni innostui ajatuksesta. Jäin pureskelemaan ajatusta Hitler -hiirestä eikä se lopulta ollut mikään mahdoton ajatus. Silti toivoin, ettei se enää koskaan palaisi, vaan nopeutettu kierrätysrytmi pelastaisi meidät Hitler -hiiren uudelta visiitiltä.

Aloin seuraavana päivänä tutkia vinkkejä hiirien eliminointiin ja löysin hyvän sivuston, jossa oli 4 askelta hiirien poistamiseen asunnosta: puhdista, suojele, nappaa ja ehkäise. Asuessaan naapureiden ympäröimänä tilanne ei ole tietenkään täysin omassa hallinnassa. Asiaan on kuitenkin reagoitava välittömästi ja vuokraisännälle ilmoittaminen sekä koko taloyhtiön tiedottaminen asiasta olisi ensisijaisen tärkeää ongelman poistamiseksi itse tehtävien toimenpiteiden lisäksi.

1. PUHDISTUS

Mahdollisimman puhtaat pinnat ja tiputtelevien hanojen korjaaminen avainasemassa. Pieniltä näyttävät muruset keittiön lattioilla voi olla tarpeeksi hiiriperheelle.

2. SUOJELU

Mahdollisten tuloväylien tukkiminen. Tämä ei ole aina mahdollista taloyhtiössä, jolloin muut keinot ovat sitäkin tärkeämmät.

3. NAPPAA

Hiiriloukkujen asentaminen on myrkkyjä parempi vaihtoehto. Hiiriloukku tappaa nopeammin eikä hiiri pääse ryömimään rakenteiden sisään kuolemaan.

4. EHKÄISE

Esimerkiksi piparminttuöljy ja koimyrkkypallot ehkäisee hiirien tulon asuntoon. Ne kannattaa asentaa mahdollisten tuloväylien yhteyteen, jos rakenteiden aukkoja ei saa tukittua.

Vaikka sitä on Suomessa asustellut pätkiä vanhassa mökissä, niin hiiri -ongelmaa ei kyllä koskaan ollut. Saatiin kyllä myös kuulla nykyiseen asuntoon muuttaessa, että edellinen asukas ei ollut pitänyt asunnosta hyvää huolta. Nyt sai hiiret kyllä huomata, että meidän asuntoon on ihan turha tulla enää kärkkymään.

 

Mikä olisi ollut oma reaktio hiiren kohtaamiseen asunnossasi?